Lasimaalaus

Lapsena minusta oli mielenkiintoista käydä kirkoissa. Ihailin kirkkojen kauniita taide-esineitä. Ihastelin kirkkolaivoja ja haaveilin rakentavani joku päivä itselleni purjelaivan. Ihailin myös upeita lasimaalauksia joiden läpi valo tulvi kirkkoon sisälle. Lasimaalausten värit olivat lumoavia. Kun vuodet vierivät huomasin opiskelevani taidelasi artesaaniksi. Kouluaikana haaveiltiin joskus miten mielenkiintoista ja upeaa olisi päästä toteuttamaan kirkonikkunat. Ajatus tuntui kuitenkin kaukaiselta, sillä kirkkoja ei tänä päivänä enään kovinkaan usein rakanneta. Minulle kuitenkin tarjoutui mahdollisuus olla mukana erään unelman toteuttamisessa.

Anoppini oli päättänyt rakennuttaa miehelleen 50-vuotislahjaksi kivikirkon. Kirkon esikuvana toimiin Pyhtään kivikirkko, joka on rakennuttu 1460. Mieheni isä toimi Pyhtään seurakunta pastorina noin 20 vuotta. Kirkkoon on mitat ovat 2,5 x 4 metriä ja korkeutta sillä on 5 metriä. Kirkon rakentaminen aloitettiin viime kesänä 2010 talkoo voimin. Kevään ja kesän aikana minulla on ollut ilo toteuttaa kirkkoon alttaritauluksi lasimaalaus. Lasimaalauksen aihe on mukailtu appivanhempieni toivoiden mukaan. Ajatuksena on ollut kuvata Kokkolan Kaarelankirkon alttaritaulu, Jeesus rukoilee Getsemanessa, jonka on maalannut kuuluisa taiteilija Alexandra Frosterus-Såltin 1902. Alttaritaulu on ollut anopilleni tärkeä lapsuudesta asti. Maalaukseen on myös haettu vaikutteita Pyhtään kivikirkosta.

Jeesus rukoilee Getsemanessa, Kaarelankirkko

Pyhtään kirkon kuori-ikkuna.
Kuva P.-O. Welin 1961,
Museovirasto/ RHO

Työn suunnittelun aloitin jo kevät talvella. Juhannuksena matkattiin koko perheen voimin Kokkolaan. Minä siis vietin työntäyteisen juhannuksen muiden nauttiessa keskikesän juhlasta. Aikaisemmin kerroin odotteneeni uunin jäähtymistä ja tässä ovat aarteen uunin uumenista...

Aloitin siis työn kasaamisen juhannusaattona, Kokkolassa appivanhempieni noin 200 vuotta vanhan hirsitalon salissa. Ensimmäisen päivän tuloksena syntyi työn alaosaan salmiakkikuvio, joka tuo työhön Pyhtään kirkon tunnelmaa.

Ensimmäiset palat...

Palat tuettu hevosen kenkänauloilla.

Ensimmäinen päivä takana ja aika juhlia keskikesän juhlaa...

Seuraava päivänä alkoikin varsinainen urakka, sillä kotoa lähtiessämmä oli unohtanut työpiirroksen työpöydälleni. Onneksi minulla oli kuitenkin valmiiksi leikatut ja hiotut palat mukanani. Enemmän aikaa tietysti työt tekemiseen meni piirrustuksen puuttuessa, mutta hyvin suunniteltu on aina puoliksi tehty.

Lasimaalaus toisen päivän iltana.



kolmaspäivä menossa...



Taiteilija työssään...



Kasattu lasimaalaus odottaa tinausta.



Lasimaalaus tinattuna...

Kun lasimaalaus oli tinattu ja putsattu, oli meidän aika pakata auto ja lähteä ajamaan kohti kotia... En siis ole vielä nähnyt valmista lasityötä kirkon ikkunassa. Ammattimiehet kävivät asentamassa ikkunan seuraavana päivänä.

Roheliina